Vuosi 2013 jää varmasti historiaan big datan merkkivuotena Suomessa, jos ei ihan läpimurtovuotena. Useissa aihealuetta käsitelleissä artikkeleissa on kerrottu, kuinka kilpailuetua ja notkeutta on haettu big datan avulla. Osaajia etsitään kuumeisesti ja erilaisia big dataan ja analytiikkaan liittyviä koulutuksia ja sertifiointeja on tarjolla enenevässä määrin. Myös big data -termin määrittelystä on käyty paljon keskustelua, sen hypearvo onkin kohonnut huippuunsa tätä kirjoitettaessa. Hypen laimentuessa päästään keskittymään itse asiaan - business hyötyjen hankkimiseen näiden mullistavien teknologioiden avulla.

Siinä missä monet teknologiat ovat luvanneet paljon mutta loppupelissä toimittaneet kovin vähän ennen vaipumistaan unholaan, big data teknologiat ovat etabloituneet perinteisten teknologioiden rinnalle ja tuoneet tiedon jalostamiseen merkittäviä parannuksia mm. suurten tietomassojen tallentamiseen ja analysoinnin tehokkuuteen. Erityisesti sellaiset teknologiat, joiden avulla helpotetaan ja tehostetaan meille tuttujen asioiden käsittelyä, antavat merkittävästi lisäetua kun haetaan toiminnallista notkeutta ja kilpailuetua. Esimerkkinä tästäkäy vaikkapa NoSQL tietokannat: niistä on tarjolla useampia "makuja", joista valita omaan käyttötarkoitukseen sopivimman. Hadoopia ei luonnollisesti voi jättää mainitsematta big datasta puhuttaessa, se kuuluu datatyökalupakkien perusvarustukseen.

Entäpä ne liiketoimintahyödyt ja notkeuden tuomat edut? Missä ne ovat, pääseekö niihin tutustumaan jossain? Toistaiseksi julkisuudessa on esitelty vähänlaisesti onnistuneita big data hankkeita. Esimerkkinä onnistuneesta big data hankkeesta on ennakoivan huollon järjestelmä sähkömoottoreita ohjaaviin taajuusmuuttajiin, jonka Softability on toteuttanut yhdessä ABB:n kanssa. Suurten datamassojen tallennuksen ja analysoinnin lisäksi järjestelmän keskeisiä tavoitteita on saattaa laitteista kerätty ja jalostettu data ensivaiheessa huoltotoiminnan suunnittelun ja myöhemmin esim. tuotekehityksen tueksi. Sen ohjaaminen myös toiminnanohjauksen tueksi onnistuu helposti. Huoltojen ennakointi ja etukäteissuunnittelu palvelee niin asiakasta kuin laitetoimittajaa. Laitteista kerääntyvää dataa voidaan nyt prosessoida entistä huomattavasti tehokkaammin ja monipuolisemmin - siihen voidaan yhdistää vaikkapa dataa yrityksen ulkopuolelta - näin siitä saatavat hyöty kasvaa kun sitä voidaan soveltaa laajemmin yrityksen tarpeisiin.

Ei liene suurikaan yllätys, että pääteknologia-alustaksi valittiin Hadoop, joka tällä kertaa toteutettiin Microsoftin Azure -pilvipalveluun. Näillä valinnoilla haluttiin turvata yhtäältä alhaiset alkuinvestoinnit ja toisaalta taata varmatoiminen ympäristö, joka skaalautuu luotettavasti tarpeiden mukaan. Nyt toteutettu järjestelmä mahdollistaa huomattavasti laajemman toiminnallisuuden mm. analytiikan ratkaisujen osalta; samantasoisen toiminnallisuuden toteuttaminen perinteisin teknologioin tehtyyn ympäristöön olisi ollut huomattavasti kalliimpaa ja monimutkaisempaa, puhumattakaan luotettavasta ja kustannustehokkaasta skaalautuvuudesta.

Mitkä tekijät vaikuttivat tämän hankkeen onnistumiseen? Avainasemassa on asiakkaan ennakkoluuloton suhtautuminen uuden teknologian mahdollisuuksiin. Vaikka Hadoopin ja pilvipalvelujen hyödyntäminen on maailmalla jo arkipäivää, yritykset Suomessa ovat edennet kohtuullisen varovaisesti; se kertoo osaltaan siitä, että big data teknologioiden mahdollisuuksia ei ole välttämättä vielä oivallettu yrityksissä, toisaalta luotettavia ja osaavia kumppaneita kaivataan areenalle enemmän. Tarvitaan myös osaava kumppani, joka uskaltaa haastaa asiakasta pohtimaan nykyisten työtapojen ja järjestelmien soveltuvuutta uudessa tilanteessa. Kumppanilla pitää olla myös näkemystä siitä, miten uusien teknologioiden hyödyntäminen kannattaa tehdä asiakkaan tapauksessa. Pelkän teknologian tarjoaminen ei riitä, avainsana tässä on sen viisas soveltaminen. Big data teknologiat eivät tietenkään tarjoa yleistä oikotietä onneen, ne vaativat työtä siinä missä perinteisetkin ratkaisut. Mutta kiistatta ne tarjoavat monia uusia mahdollisuuksia jalostaa yrityksen datasta tietoa, jolla on lisäarvoa liiketoiminnalle.

Monenkeskinen (asiakas, toimittaja, teknologia) luottamus kasvaa sitä mukaa kun big data hankkeita saatetaan onnistuneesti maaliin.

Ilkka Manninen

Ilkka Manninen toimii Business Intelligence –konsulttina Softability Group Oy:ssä. Hän keskittyy pääasiassa suomalaisen valmistavan teollisuuden big data hankkeisiin ja muihin liiketoiminnan kehittämiseen liittyviin hankkeisiin, joissa erilaisen datan hyödyntäminen on pääosassa.

Softability
Softability on innovatiivinen, nopeasti kasvava ja kansainvälistyvä ohjelmistotalo. Yhdistämme tiedon ja teknologian tavoitteenamme luoda asiakkaalle ylivoimaista kilpailuetua.
Avainsana: 

Leave a comment

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • No HTML tags allowed.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
Roskapostitorjuntaa.