Tämä artikkeli liittyy Big Datan konkreettiseen käyttöön ja potentiaaliin Suomessa. Se on käsitettävissä osana artikkelisarjaani Big Datasta Cybercom Finland Oy:n sivuilla

Big Data ymmärretään hyvin usein väärin tarkoittamaan suuria Hadoop-klustereita, siiloja joihin talletetaan dataa. Oikeasti Big Data on myös dynaamista, reaaliaikaista, hajautettua, pervasiivista ja avointa. Dynaamista siinä mielessä, että data muuttuu, sen muutoksilla on kontekstisidottuja kuuntelijoita, ja ulkoiset tapahtumat vaikuttavat siihen. Reaaliaikaista siinä mielessä, että suurin arvo datasta saadaan monessa käyttökohteessa jos se saadaan välitettyä ja käytetään välittömästi ilman viiveitä. Hajautettua siinä mielessä, että se sijaitsee mobiililaitteissa, hajautetuissa sensoriverkoissa, eri organisaatioissa, eri lokaatioissa, ja on hankalasti saavutettavaa epätäydellisten tietoliikenneyhteyksien yli. Pervasiivista siinä mielessä, että se on olemassa ympäristössämme joka puolella digitaalisena kontekstina, käytön säännönmukaisuuksina, digitoituina ympäristöinä ja sisältönä, ja tietoverkon ulkopuolella olevana datana. Avointa siinä mielessä, että datalla, kuten rahalla, on arvo vain kun se liikkuu ja sitä käytetään. 

"The best way to get value from data is to give it away.

 

- Neelie Kroes – Euroopan Komission varapuheenjohtaja ja Euroopan Komission digitaalisesta ohjelmasta vastaava komissaari 

Yksi tärkeistä Big Datan käyttökohteista tämän hetken Suomessa on älyliikenne. Liikennekontekstin digitaalisia palveluita syntyy jatkuvasti lisää esimerkiksi bussitaksien, pysäköintipalveluiden, reitinsuunnittelun ja muiden vastaavien palveluiden toimiessa esimerkkeinä. Älyliikenne on ollut pitkän aikaa tärkeä informaatiopalveluiden segmentti, mutta nyt se on ajankohtaista ja suuren murroksen äärellä kun automaattinen liikenne ja robottiautot ovat tulossa. Suuret autonvalmistajat ovat ilmoittaneet saavansa robottiautot markkinoille lähivuosina, esimerkiksi Nissan on ilmoittanut myyvänsä itsestään ajavia robottiautoja vuoteen 2020 mennessä. 

Yhteistoiminnallisen ajamisen (cooperative traffic) on arvioitu tulevan osaksi päivittäistä elämäämme asteittain vuosien 2014-2030 välillä.

Automaattinen liikenne, johon tietysti liittyy paljon muutakin kuin robottiautot, vaatii hyvin paljon infrastruktuuria lainsäädännön muutosten lisäksi. Robottiautot pystyvät hyötymään ajoneuvojen välisestä langattomasta verkosta, liikennevalojen reaaliaikatiedoista, parkkihallien pysäköintitilasta ja kaikesta muustakin liikennekontekstin tiedosta kunhan tiedot saadaan helposti käyttöön rajapintojen läpi. 

Kärjistettynä voisi sanoa, että robottiauto havainnoi ympäristöään siten, että tavallisia autoja ja ihmisiä se tarkkailee kuin arvaamattomia villieläimiä, pitäen turvallisen etäisyyden ja valmiuden erilaisiin yllättäviin tapahtumiin, kun taas liikennevalojen ja muiden robottiautojen kanssa jatkuvassa millisekuntilatenssin dialogissa ollessaan se tietää tasan tarkkaan mihin muut autot ovat menossa ja milloin valo on vaihtumassa punaiseksi jopa ilman välitöntä näköyhteyttä. 

Yksityisautoilun lisäksi automaattiseen liikenteeseen liittyvät logistiikka, rekkajunat, tavaroiden kuljetuksen viimeinen kilometri, jaetut liikennevälineet, kuten vaakahissit, automaattitaksit, -junat ja -bussit, lainattavat kulkuneuvot, säätilat, riskienhallinta ja hätäpuhelut, sekä ajoneuvojen havainnoima pervasiivinen tieto niiden ympäristöstä, jolle voi olla paljon muita käyttökohteita ja sovelluksia. 

Robottiautoilun visiossa autossa on vain yksi ajoon liittyvä nappi: "Aja". Tämän mahdollistamiseksi auto tarvitsee paljon korpus-dataa maailman toiminnasta ja säännönmukaisuudesta oppimiseksi, ymmärrystä käyttäjän henkilökohtaisesta kontekstista ja tavoitteista, ja luotettavan, tehokkaan ja tietoturvallisen infrastruktuurin ja palvelurajapinnat. 

Infrastruktuuria älyliikenteeseen ollaan tekemässä kovalla vauhdilla. Euroopan Komission seitsemännen kehysohjelman puitteissa toteutettiin ensimmäisiä laajoja älyliikenteen tutkimushankkeita, ja Tekesin Cooperative Traffic -hanke avasi älyliikenteen laajan kehitystoiminnan Suomessa vuonna 2008. Esimerkiksi Tampereella on sen jälkeen avattu jo testikäyttöön joidenkin liikennevalojen tilojen lukeminen internetin yli, ja lainsäädäntötyö automaattisen liikenteen mahdollistamiseksi ja sen tuotekehityksen houkuttelemiseksi Suomeen on käynnissä. 

Älykkään liikenteen palveluiden kehittämiseksi on saatava julkiselta puolelta lainsäädäntö kuntoon, ja valtio ja kunnat auttamaan datavarantojen avaamisessa ja avoimien rajapintojen toteuttamisessa. Yliopistojen täytyy herätä poikkitieteellisesti mukaan tähän muutokseen, että voidaan hallitusti siirtyä yhteiskunnallisesti ennen kokemattomaan uuteen maailmaan. Lisäksi viimeisimpänä muttei vähäisimpänä tarvitaan yrityksien välistä verkostoitumista ja yhteistyötä poikkiteollisten integraatioiden synnyttämiseksi ja datan liikkuvuuden takaamiseksi. 

Cybercom on mukana mahdollistamassa tätä murrosta turvallisempaan ja tehokkaampaan liikenteeseen sekä palveluiden toteuttajana että tuotantokykyisten Big Data- ja Cloud-alustojen tarjoajana. Lisätietoja saa kysyä: 

Tero Keski-Valkama, Software Architect – Big Data Task Force, Cybercom Finland Oy. 

Linkkejä ja Referenssejä 

cybercom.com/fi...Big-Data-Suomalaisessa-Teollisuudessa-ja-Liiketoiminnassa/

cybercom.com/fi...Big-Data-Suomessa---Nopea-Data/

slideshare.net/JyrkiKasvi/tekolyj-ja-big-dataa...

blogs.wsj.com...nissan-robotic-car-group-maps-new-route-to-product-development/

tampere.fi...liikenteenohjaus/liikennevalot

tut.fi...ei-paivaa-ilman-big-dataa

cse.oulu.fi...CooperativeTraffic

vtt.fi...cooperative_traffic_system

Tero Keski-Valkama

Tero on software architect ja Big Data Task Forcen (BIGD) team leader Cybercomilla. Hän on generalisti ja teknologisti, joka kirjoittaa aktiivisesti Cybercom Finlandin blogiin.

Cybercom Finland Oy
Cybercom on IT-alan palveluyritys, jolla on vahva asiantuntijuus verkottuneen maailman mahdollisuuksista. Yhtiön osaamisalueet kattavat koko viestintäpalveluiden ekosysteemin.
Avainsana: 

Leave a comment

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • No HTML tags allowed.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
Roskapostitorjuntaa.