Tarvitaan järkevää työnjakoa, tulevien arvoketjujen ymmärtämistä ja omaan osaamiseen keskittymistä, jotta Suomessa saadaan aikaan tehokas ja kilpailukykyinen datan jalostamisen ympäristö ja sen kautta yhteiskunta-automaation kehityksen kärkeen sijoittuminen.

Missä nyt mennään? Ensin oli puhelinverkko, maailman suurin kone. Sen toiminnot automatisoitiin digitoinnin avulla. Toisaalla kehitettiin ATK; automaattinen tietojenkäsittely, tutummin IT, pääasiassa erillisiä järjestelmiä ja yhtiöiden sisäverkot. Kehitys jatkui verkkojen integroinnilla jopa globaalia puhelinverkkoa käyttäen. Syntyi Internet ja ajatus hajautetusta verkkojen hallinnasta, joka edisti puhelinverkon ja tietoverkkojen konvergenssia, syntyi ICT. Muodostui kerroksittainen rakenne: palvelut, ohjelmistot, middleware, verkot, tietovarannot.

Nyt ollaan tilanteessa, että tämän integroidun verkon yleistynyt käyttö on johtanut siihen, että tietovarannot kasvavat kiihtyvällä nopeudella. Sen entistä tehokkaampaa hyväksikäyttöä on ryhdytty kutsumaan BigDataksi: ”Järjestämättömien tietomassojen analysointia tietoteknisten ratkaisujen avulla”. Toki voidaan myös sen kerääminen ja säilyttäminen sisällyttää käsitteeseen, mutta oleellista on eri tahoilta saatavien tietojen yhdistelemisellä rakennettavat uudet palvelut.

Mitä tietoja nyt sitten on niin paljon saatavissa ja yhdistettävissä. Kaikenlaiset tietoliikenteeseen ja sen ohjautumiseen liittyvät tiedot, julkisen sektorin avoin data, jatkossa myös yksityisen sektorin avattu data, sosiaaliseen mediaan sisällytetty data, yksityinen henkilölle avattu data (MyData), tietomurroilla avattu ja saataville asetettu data. Toisaalta uusi hyvin nopeasti kasvava alue on reaaliaikaisen datan käyttö eli antureiden ja toimilaitteiden tuottama jatkuva datavirta. Erilaisia lähteitä syntyy koko ajan lisää siirryttäessä kohti koko yhteiskunnan hybridirakennetta. Toisaalta meillä on digitaalinen pilvi ja toisaalta fyysinen perinteinen maailma. Fyysisen maailman prosessien hallinta tapahtuu laajenevasti pilven kautta tapahtuvalla ohjauksella ja tiedon saannilla. Palvelujen toteuttaminen ei enää tapahdu näppäimistön ja näytön kautta vaan integroituu ympäröivään fyysiseen maailmaan erilaisten toimilaitteiden toteutettaviksi. Ollaan rakentamassa yhteiskunta-automaatiota.

Mikä tässä nyt on sitten se oleellinen pullonkaula? Se on taas kerran uudenlaisen liiketoiminnan kehittäminen. Kuinka saadaan aikaan uskottavia liiketoimintasuunnitelmia pääomasijoitusten houkuttelemiseksi alalle. Kuinka saadaan alkavat yritykset toteuttamaan disruptiivisia strategioita kehityksen jouduttamiseksi. Kyseessä on siis datan jalostamisen uskottavan arvoketjun kehittäminen raakadatasta aina loppukäyttäjien palveluksi. Enää ei pelkkä ICT, eli tietoliikenneverkon ja sen ohjelmistojen kehittäminen riitä. Tarvitaan sisällön, eli datan, jouhevan virtauksen aikaansaaminen tähän jo pitkälti toteutettuun rakenteeseen. Jos jokainen palvelun kehittäjä itse lähtee raakadatan pohjalta rakentamaan palveluaan ja toisaalta jalostaa sen kaikille erilaisille toimilaitteille ja medioille soveltuvaksi tehdään taas paljon päällekkäistä turhaa työtä. Tehokkuus kärsii. Mikäli datan keräämiseen keskittynyt organisaatio rakentaa koko arvoketjun loppukäyttäjäpalveluun asti, jää eri lähteistä tulevien datavirtojen hyväksikäyttö toteutumatta. Tavoitteena on useiden eri osaamisalueiden muodostama asiakaslähtöinen arvoketju onnistuneiden tuotteiden aikaansaamiseksi. Ei autonvalmistajakaan itse sitä malmia kaiva, josta pellit tehdään.

Yksi keskeinen palikka arvoketjussa tulee olemaan raakadatan rikastaminen ja jalostus palvelunkehittäjän tarpeita paremmin palvelevaksi. Toisaalta datan avaamiseen tai anturidatan yhteentoimivuuksien varmistamiseen tarvitaan yhtenäistä ajattelutapaa esille tuovaa palvelua. Se, joka syystä tai toisesta kerää datavarastoja keskittyköön omaan substanssialaansa. Asiakaslähtöisten palvelutarpeiden oivaltaminen ja niiden pohjalta liiketoimintojen kehittäminen on oma osaamisalueensa. Päällekkäisen työn vähentämiseksi tulisi palvelujen kehittäjien ulkoistaa jakelun varmistaminen eri medioille ja tarjota kehittämänsä palvelut palveluoperaattoreiden ylläpitämiseksi ja markkinoimiseksi.

Heikki Sundquist

Heikki Sundquist, Tekniikan Tohtori, pitkä kokemus teollisuudessa elektroniikkavalmistuksesta (Finnlux Ammattielektroniikka), tietoliikenteestä (Helsingin Puhelin) sekä tietotekniikasta (Novotrust) sekä pääomasijoittamisesta (Sitra). Nykyisin Miktech Oy:ssä Digitaalisen Liiketoiminnan Kehitysjohtaja.

Miktech Oy
Miktech Oy on teknologian ja liiketoimintojen kehittämiseen erikoistunut palveluyritys, joka auttaa uusia alkavia yrityksiä ideasta alkaen kohti kasvavaa ja kansainvälistä liiketoimintaa. Miktechin klusterityö vahvistaa kärkiosaamisaloja ja klusterien toimijoiden yhteistyötä. Miktech rakentaa yhteyksiä myös tutkimuksen ja teollisuuden sekä kansallisten verkostojen välille.
Avainsana: 

Kommentit (1)

  • anon

    Heikki puhuu datan jouhevasta virtauksesta. Virta edellyttää meiltä kansallisia standardointitalkoita, jotka ovat alkaneet Valtionvarainministeriön Kuntatieto-ohjelmassa. Muun muassa sähköisen palvelutuotannon rakeistumisen taustalla on ollut puuttuva koko julkisen hallinnon palvelusanasto/-koodisto. Koodistoja on kyllä tehty toimialakohtaisesti, mutta ei koskaan palvelutuotantoa läpileikkaavasti. Asiointi- tai tilastotietoa ei ole voitu irrottaa tietosuojankin suojaamasta MyDatasta. Palvelutieto on jäänyt kiinni toimialakohtaisiin järjestelmiin, tietokantoihin sekä asiakkaaseen. Palvelutuotannon kansallinen ymmärrys ja uusi "kehitystaso" edellyttää meiltä kykyä sopia yhteisesti palvelukäsitteistöstä, palveluissa syntyvän tiedon avoimuustasoista sekä tiedon omistajuuksista/säilömisestä/esitystavasta. Peräänkuulutan hallintomallia julkisen hallinnon BigDatan hallintaan. Tässä meille on kansalliset palvelutuotannon tuottavuustalkoot ja töitä kaikille kynnelle kykeneville!

    Maa 17, 2014

Sivut

Leave a comment

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • No HTML tags allowed.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
Roskapostitorjuntaa.