IoT tai Internet of Things on hypen huipulla ainakin Gartnerin mukaan (Gartner's 2015 Hype Cycle for Emerging Technologies). Kaikki puhuvat IoT:stä. Samankaltaisia termejä ovat Internet of Everything ja Industrial Internet. Eivät ne toki ihan samaa tarkoita kuin IoT, mutta kaikkiin liittyy läheisesti laitteiden tuottama data ja sen hyväksikäyttö informaation muodostamiseen.

Miltä tämä IoT sitten näyttää ihan käytännössä? Enkä tarkoita tällä arkkitehtuurikuvia kuten Industrial Internet Consortiumin IIRA. Voisiko kuka tahansa kokeilla IoT:tä? Se lienee hirvittävän kallista ja aikaa vievää puuhaa. Pitää ostaa ja asentaa sensoreita, järjestää tiedonkeräys ja –siirto, tallentaa data ja luoda raportointi. Mutta hetkinen, voisiko jostain saada nämä kaikki yhdessä helpossa paketissa IoT-kokeilua ja -oppimista varten? Itse asiassa kyllä voi. Suomalainen Haltia on paketoinut joukon sensoreita kompaktiin muotoon ja rakentanut pilvipalveluun perustuvan alustan yksinkertaisten IoT-käyttötapausten kokeilemiseksi. Yksi ThinkseeONE kiitos ja minulla on ”mun oma IoT”!

Koska olen ollut kiinnostunut Big Datasta ja teollisesta internetistä jo useita vuosia, päätin kokeilla omaa IoT:tä ThingseeONE avulla. Laite lataukseen ja SIM-kortti sisälle. Virta päälle ja rekisteröimään laite data-alustalle. Sitten vielä sovellus puhelimeen mobiilikäyttöä varten. Sovelluksen avaaminen paljasti alustalla olevan muutaman valmiksi rakennetun käyttötapauksen. Monimutkaisin oli kulkuvälineen varashälytin ja seurantasovellus. Sen laitteeseen lataamalla sensorit tunnistavat esimerkiksi autoon murtautumisen ja laittavat seurannan päälle. Jos seurannan päätteeksi auto palaa kotiin, tulkitaan tapaus normaaliksi liikkumiseksi eikä varkaustapaukseksi. Pelkän mittaamisen lisäksi ThingseeONE on siis älykäs ja ymmärtää erilaisia ehdollisia sääntöjä. Siitä sitten kokeilemaan ja tutkimaan miten IoT toimii käytännössä mittaamisen, yhteydenpidon, toimintasääntöjen ja raportoinnin suhteen.

Big data –miehenä runttaan sensorit maksimifrekvenssille ja otan sensoreista mittaukset kerran sekunnissa. Odotan ruudulle piirtyvän lähes reaaliaikaisen tilannekuvan. Näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan raportointi on verkkaista ja ruudulle tulee mitä ihmeellisimpiä lukuja. Pienen ihmettelyn jälkeen päädyn lukemaan Thingseen kokemuksia Internetin keskustelupalstoilta. Selviää esimerkiksi se, että lämpötilamittaus ei ole luotettava, jos mittaustiheys on hyvin taaja. Lisäksi selviää, että lämpötilan mittaus ei ole aivan tarkka, koska Thingseen akku lämpenee ja aiheuttaa lämpötilamittaukseen virhettä. Opin ettei laadun tae olekaan mahdollisimman suuri määrä dataa, vaan sopiva määrä. Sopivalle määrälle ei ole mitään ohjeita, joten ryhdyn kokeilemaan erilaisia mittausvälejä eri sensoreilla. Parin viikon ”säätämisen” jälkeen löydän tarkoituksen mukaiset mittausvälit eri suureille. Huomaan samalla, että Thingseen akku kestää huomattavasti pidempään kun mittaus on järkeistetty.

Kokeilun edetessä totean, että datan saapuminen raporteille ei ole tasaista. Välillä data tulee hienosti tasaisin säädetyin väliajoin päivittämään raportin lukemia. Joskus päivityksessä on pitkiäkin taukoja. Jotain siis menee pieleen datan välityksessä, sillä Thingsee itse tekee mittauksia koko ajan säädettyjen raja-arvojen mukaisesti. Tämä on mielenkiintoinen ja tärkeä havainto, jos ajattelee reaaliaikaista sovellusta. Tiedonvälityksen pitäisi olla hyvin luotettavaa, jos haluaisin rakentaa luotettavan reaaliaikaisen IoT-sovelluksen. Reaaliaikaisuutta varten joutuisin todennäköisesti miettimään ainakin kaksi vaihtoehtoista tiedonvälitystapaa luotettavuuden varmistamiseksi. Oikeassa elämässä järjestelmän tai sen osien kahdentaminen on yleensä kallista.

Muutamien kokeilupäivien jälkeen teen yhä monimutkaisempia sääntöjä Thingseen ohjaamiseksi. Määrittelen mm. alueita, joiden sisällä Thingsee käyttäytyy aina eri tavalla. Mitä monimutkaisemmaksi säännöt käyvät, sitä enemmän alkaa tulla virheitä. Thingsee menee välillä ihan sekaisin eikä tiedä mikä olisi oikea tila mittauksiin. Lisäksi huomaan, että saman reitin ajaminen autolla ja kulkeminen kävellen saa Thingseen valitsemaan erilaisen toimintatilan sääntöjen perusteella. Näin ei tietenkää pitäisi käydä ja oikeassa elämässä olisin todennäköisesti saanut aikaan pahaa jälkeä kenttätoiminnassa. Onneksi olen onnistunut sekoittamaan ainoastaan oman IoT-kokeiluni. Yritän korjata sääntöjä, mutta olen sotkeutunut omaan näppäryyteeni. Ainut tapa purkaa lukkotilat on pyyhkiä toimintasäännöt pois ja aloittaa alusta. Yksinkertainen on siis tässäkin tapauksessa kaunista ja varmistaa aiotunlaisen toiminnan. Erittäin tärkeä oppi tämäkin.

ThingseeONE raportointiportaali on selkeä ja toimii ihan hyvin. En tosin saa kiihtyvyysantureiden lukemia helppolukuisiksi sitten millään. XYZ-koordinaatiston G-lukemat eivät helposti avaudu käytännön toiminnaksi. Lisäksi ruudulla näkyy aina kunkin sensorin viimeisin lukema. Niinpä eri käyttötilat ovat hieman sekaisin ruudulla. Standardiraportointiportaali ei myöskään tue aikasarja-analyysiä, vaan ruudulla näkyy viimeisin mitattu tilanne. Paremman raportoinnin ja analyysin mahdollistamiseksi ThingseeONE datavirta pitää ohjata erilliseen tietokantaan tai säiliöön. Datavirran ohjaus on helppoa, mutta ihan ThingseeONE hinnalla ei näitä asioita pääse testailemaan ja rakentelemaan.

ThingseeONE on kulkenut autoni kyydissä nyt muutamia kuukausia. Toimintasääntöjen viilaaminen on jäänyt ja ”mun oma IoT” on menettänyt uutuuden viehätyksensä. Siitä on tullut osa arkista toimintaa. Varashälytin on ihan hyvä sovellus, mutta yli 10 vuotta vanha perus-Nissanini ei taida olla varkaiden hankintalistalla kovin korkealla. Olen käyttänyt ”mun omaa IoT:tä” esimerkkinä teollisesta internetistä, IoT:stä ja Big Datasta kun käyn luennoimassa näistä aiheista eri tilaisuuksissa. Niin, ThingseeONE tuottaa Big Dataa. Thingseen sensorit, joita on useita, saa mittaamaan eri ominaisuuksia kerran sekunnissa. Tämä on paljon dataa (Volume). Mittaustulokset välittyvät mahdollisimman nopeasti Thingseen pilvipalveluun ja sieltä raportille. Tämä on jatkuvasti saapuvaa dataa (Velocity). Lisäksi Thingseen tuottama data on JSON-muotoista. JSON on suhteellisen uusi ja nopeasti suosiota saanut sensoridatan muoto. Thingseen JSON data muuttaa muotoaan erilaistan toimintasääntöjen mukaan, eikä se siten ole määrämuotoista, vaan rakenteeltaan muuttuvaa (Variety). ThingseeONE avulla olen onnistunut havainnollistamaan itselleni miten IoT toimii ja mitä käytännön haasteita siihen liittyy. ThingseeONE kokonaisuus sensoreineen, tiedonsiirtoineen ja raportoineineen noudattaa mm. IIRAn arkkitehtuuriperiaatteita. Niinpä ThingseeONE kokeilujen kautta olen havainnollistanut itselleni myös teollisen internetin toimintaa ja siihen liittyviä haasteita. ThingseeONE on varmaankin halvin ja helpoin tapa oppia näitä asioita ja ainakin minulle kokeilu on ollut hyödyllinen.

Marko Yli-Pietilä

Marko Yli-Pietilä toimii Midagon Oy:ssä liiketoiminnan kehitysjohtajana ja konsulttina. Markolla on yli 20 vuoden kokemus eriaisista liiketoiminnan kehitysrooleista aina henkilöstöhallinnasta myyntiin saakka. Kokemus pitää sisällään myös kansainvälisiä tehtäviä Nokian palkkalistoilla. Big Dataan ja teolliseen internetiin Marko sai kipinän työskennellessään Teradatan palveluksessa sekä konsultoinnissa että myynnissä. Teollinen digitalisaatio on liiketoimintaa tulevina vuosina ehkä eniten muokkaava asia, mikä on entisestään lisännyt Markon kiinnostusta tähän aihealueeseen.

Midagon Oy
Midagon is an independent and impartial consulting house that specializes in managing challenging change programs and in creating new business and operating models.
Avainsana: 

Leave a comment

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • No HTML tags allowed.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
Roskapostitorjuntaa.